Palvelut

Talonpohjat

Pohjantekijän tietoon kannattaa saattaa kaikki mahdollinen tieto tulevista rakennuksista, rakennelmista ja sellaisten haaveista ennen töiden aloittamista. Etenkin pohjaamista vaativat rakenteet, parkkipaikat, piharakennusten paikat, kiveykset, yms.

Suuret maamassojen liikuttelut on tehokkain tehdä ennenkuin tontilla on esteitä.

Työjärjestys/ huomioon otettavat asiat pohjanrakentamisesssa:

• Tontin raivaaminen.

  • Pintamaat on kuorittava pois tulevien rakenteiden alta.
  • Voidaanko pinnat levittää tontille, vai pitääkö maat ajaa maankaatopaikalle?

• Seuraavaksi rakennetaan yleensä vesi- ja viemärilinjat.

  • Nämä rakenteet tuleva rakennukseen yleensä perustusten ja salaojien alapuolelta.
  • Tässävaiheessa kannattaa huomioida myös lämmitysjärjestelmä (kaukolämpö, maalämpö ym).
  • Haja-asutus alueella saattaa olla tarve rakentaa porakaivo käyttövedelle, tai esimerkiksi imeytyskenttä jätevesille.

• Perustuskaivanto.

  • Rakennuksen alta pitää poistaa kaikki humuspitoinen ja löyhä maa-aines( esimerkiksi vanha tiivistymätön täyttömaa).
  • Kaivannon pohja muotoillaan salaojiin päin viettäväksi.
  • Kaivannon täytyy kasvaa leveyttä vähintään 1:1 syvyyden kanssa, jotta saavutetaan kantava painumaton täyttö perustusten alle.
  • Kaivannon pohjalle levitetään suodatinkangas.
  • Kaivanto täytetään kerroksittain tiivistäen tiivistyskelpoisella materiaalilla, yleensä edullisin vaihtoehto on hiekka.

• Salaojat ja sadevesijärjestelmä.

  • Salaojat kannattaa rakentaa mahdollisuuksien mukaan perustuskaivannon pohjalle, mutta vähintään perustustason alapuolelle.
  • Sadevesilinjat on helpoin rakentaa salaojien kanssa samalle pedille.
  • Salaoja- ja sadevesilinjojen korkeusaseman määrittää purkupisteen korkeus.

• Anturanpohjat.

  • Tehdään yleensä murskeesta tai sepelistä kantavuuden varmistamiseksi. Sepeli on hyvä materiaali koska se katkaisee tehokkaasti kapilaarisen vedennousun maa-aineksesta betonirakenteeseen.

• Sisä- ja ympärystäyttö.

  • Täyttöjä päästään tekemään kun perustukset on valettu ja mahdolliset muotit purettu ja raivattu.
  • Patolevy ja reunalistat/ muu vedeneriste kannattaa asentaa ennen täyttöjä.
  • Ennen täyttöjä perustusten viereen tulee yleensä myös maadoituskuparit ja mahdolliset kaapelit pihavaloille ym, laitteille.
  • Sokkelin molemmat puolet pyritään täyttämään yhtäaikaa, jotta tiivistys ja maanpaine ei hajota sokkelia.
  • Täyttöjen yhteydessä asennetaan routaeristykset ja asennetaan rännikaivot.
  • Ulkopuolen täytöissä kannattaa huomioida myös mahdolliset nostimet ja telineet. Etenkin ajettavat nostimet tarvitsevat tasaisen ja kantavan pintakerroksen.
  • Ulkopuolen täytöissä kannattaa huomioida asennusvara myös mahdollisille kiveyksille ja jättää multavara nurmialueille.

• Pihanrakentaminen.

  • Pihat tehdään yleensä vasta seuraavana kesänä pohjienteon jälkeen kun talo on saatu rakennettua ja tontille levitetyt maa-ainekset ovat ehtineet tiivistyä.
  • Pihanrakentamisesta enemmän seuraavassa osiossa.

Pihanrakentaminen

Pihasta on hyvä tehdä selkeä suunnitelma ennen työhön ryhtymistä. Erilaiset rakennelmat, terassit, laatoitukset, ym rakenteet tarvitsevat routimattoman ja kantavan alustan. Myös kasvit ja nurmikko tarvitsevat kasvualustan menestyäkseen. Kun valmiista pihasta on selkeä visio, on helppo lähteä leipomaan maanpinnanmuodot kerralla kohdalleen.

Huomioon otettavat asiat pihanrakentamisessa:

• Riittävät kallistukset rakennusten ympärillä. Minimissään 5cm/m ensimmäisten kolmen metrin matkalla. (3m= 15cm)
• Routimaton vettä läpäisevä täyttö sokkelin vieressä.
• Maanpinnat muotoillaan koko piha-alueella yleensä niin että vesi ohjautuu tarkoituksenmukaista reittiä pois piha-alueelta, eikä lammikoidu tai imeydy pihan rakenteisiin.
• Terassit ja ulkorakennukset vaativat routimattoman alustan, tai vähintään riittävän laajan routaeristyksen pysyäkseen paikoillaan. Talvella kylmillään oleva varasto päästää pakkasen lattian läpi maahan. Sama tapahtuu terassin alla, koska maan päällä ei ole suojaavaa lumikerrosta.
• Myös tukimuurit ja penkereet tarvitsevat routimattoman täytön tai hyvän routaeristyksen taakseen.  Talvella lumeton penkereen/muurin seinämä päästää pakkasen lävitseen jolloin routiva maa-aines laajenee ja työntää muurin pahimmillaan nurin.

Teiden parannukset

Tien pahin vihollinen on vesi. Tien profiilin tulisi olla riittävän kupera jotta tielle ei muodostu lammikoita. Reiät alkavat syntyä kun vesi jää lammikoksi ja alkaa liottaa kulutuskerrosta irti.

Tässä muutama soratien ”tyyppivika” ja ratkaisu ongelmaan:

• Tien pintaan syntyy vesireikiä.
  • Reiät muodostuvat paikkaan jossa vesi lammikoituu tielle.
    • Tien muoto pitäisi profiloida kuperaksi ja jyrkissä mutkissa sisäänpäin kaltevaksi. Tien reunaan ei saa myöskään jäädä vettä pidättävää paltetta.
  • Lanaus täyttää montut mutta reiät alkavat muodostua yleensä uudelleen.
    • Tien pintakerros pitäisi saada lanattua irti reikien pohjaa myöten, jotta reikä ei ala muodostua samaan kohtaan uudelleen.
• Ojarummun kohdalla on painanne tai kumpare. (nämä ongelmat korostuvat keväisin ja vaivaavat vain suurempien ojarumpujen kohdalla.)
  • Painanne syntyy jos tienrunko on rummun sivuilla routivaa.
    • Rumpuputkea rakentaessa kaivannon reunat pitäisi luiskata loiviksi, suuruusluokkaa 1:5 rummun alapinnasta ylöspäin ja täyttää routimattomalla materiaalilla. Tällainen siirtymäkiilarakenne tasoittaa rakenteiden routivuuserot.
  • Rummun kohdalle muodostuu kumpare, koska pakkanen pääsee avomaiseen putkeen ja sitä kautta routivaan maahan putken alapuolella.
    • Rummun pohjalle kannattaa  tehdä vähintään 30cm paksu arina murskeesta, lisäksi on hyvä asentaa myös routaeristys kuormitusta kestävästä xps eristeestä.